Mukavaa että löysit tiesi tälle sivustolle. Olen asettanut tänne näytteille parhaita valokuviani valokuvaajan portfolion muodossa. Lisäksi tulen bloggaamaan pääasiassa englanniksi kokemuksiani eri kuvapalveluiden käytöstä, joita olen käyttänyt vuodesta 2007 lähtien.
Toivottavasti sivuston sisältö miellyttää sinua ja toivon myös että otat rohkeasti yhteyttä sähköpostitse mikäli haluat antaa palautetta, tai sinulla kysymyksiä kuviini liityen.
Olin seissyt Puy de Gaudyn huipulla kolmesti aiemmin, mutta kova valo ei ollut kertaakaan herättänyt maisemaa eloon. Tällä kertaa päätin nousta ajoissa ja saavuin valitsemalleni näköalapaikalle täydellisen hiljaisuuden vallitessa, juuri ennen aamunkoittoa. Tältä korkeudelta maisema avautuu lähes sadan kilometrin pituisen kukkulameren yli kohti kaukaista, ikonista Puy de Dôme -tulivuoren siluettia.
Tämä ajaton maisema on taltioitu Creusen alueella Ranskassa eräänä syksyisenä aamuna. Syksyisin yön ja päivän välinen suuri lämpötila- ja kosteusero saa aikaan hienoja ilmiöitä, kun viileän yön jäljiltä nouseva kosteus tiivistyy laaksoihin upeiksi aamusumuiksi.
Metsän hiljaisuuteen kätkeytyvä Dolmen de Ponsat on perinteinen neoliittinen megaliitti Ranskan Creusessa, lähellä Saint-Hilaire-le-Châteauta. Tämä massiivisista graniittilohkareista pystytetty hautakammio on seissyt sijoillaan arviolta viisi vuosituhatta, ja se virallistettiin suojelluksi historialliseksi monumentiksi vuonna 1936. Alun perin esivanhempien lepopaikaksi ja ikuisuuden symboliksi pystytetty monumentti kantaa mukanaan mystistä vetovoimaa, joka tuntuu puhuttelevan ihmisluontoa sukupolvesta toiseen.
Tämä maisemakuva syntyi matkalla judoharjoituksiin Pontarionin kylässä. Pysähdyin kuvaamaan, kun näkymä avautui kuuluisan Millevachesin ylätasangon reunoilta. Tuo ”tuhannen lehmän tasanne” todella ansaitsi nimensä sinä päivänä, sillä lauma punaruskeita Limousin-lehmiä laidunsi rauhallisesti laakson pohjalla, metsäisten rinteiden suojassa.
Tämä vaikuttava näkymä jylhältä Admonter Kalbling -vuorelta tallentui samalla reissulla, josta myös “Unohdettu valtakunta” sai alkunsa. Päivä alkoi kunnianhimoisella nousulla kalkkikivisen puron vartta seurailevaa polkua pitkin, tavoitteena ylempänä siintävä vesiputous. Helteinen sää oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä, ja odotetun putouksen sijaan perillä odotti kuumuuden vuoksi vain vaatimaton, pieni noro tai liru.